Tänään olemme ylpeitä voidessamme toivottaa tervetulleeksi ADV:n mikrofonien ääreen Bob Whitakerin, kirjailijan ja toimittajan, jonka kirjoituksia näkee usein myös National Vanguard -lehdessämme. Hänen viimeisin kirjansa, Why Johnny Can't Think, on saatavissa Bobin omalta nettisivulta osoitteessa whitakeronline.org. Whitaker oli kanssani David Duken eurooppalais-amerikkalaisessa konferenssissa New Orleansissa. Tervetuloa, Bob.

Bob Whitaker: Kiitoksia.

KAS: Kun me ensimmäistä kertaa esittelimme sinut lukijoillemme National Vanguardissa, annoimme sinusta tällaisen pähkinänkuori-esittelyn:

"Bob Whitaker syntyi ja kasvoi Etelä-Carolinassa, opiskeli Etelä-Carolinan yliopistossa ja Virginian Yliopistossa. Hän on ollut college-opettaja, kansainvälinen lentoliikenneneuvottelija, vanhempi virkamies ja Reaganin hallituksen jäsen, sekä Amerikan Äänen kirjoittaja."

Olit siis Reaganin hallituksen jäsen. Kerrotko siitä?

BW: Olin henkilöstöhallinnon johtajan erityisavustaja, vastuussa turvaluokituksista ja muusta vastaavasta.

KAS: Miten joku, jolla on sinun tasoisesi suositukset, voi puolustaa valkoista rotua, ilman anteeksipyyntöjä tai katumusta. Eihän sellaista voi tehdä, jos haluaa pitää asemansa yksityis- tai työelämässä.

BW: Minä vain tein niin. Sain hyväksynnän korkeimmalta mahdolliselta tasolta, joten kyllä niin voi tehdä, jos osaa. Ja minä osaan hyvin.

KAS: Mikä taustassasi sai sinut pysymään uskollisena aatteellemme?

BW: No, olen ylikoulutettu punaniska Pontiacista, Etelä-Carolinasta. Olen uskollinen omilleni. Sillä lailla minut kasvatettiin ja sellainen olen. Olen aina sanonut, että suojelisin aina rotuani ja Etelää ja kaikkea sitä, mitä olen ja mistä tulen.

KAS: Mitä sanoisit jollekulle, joka kysyy "miksi suojella rotuamme?"

BW: Tämänhetkinen politiikka on massiivinen muuttoliike Kolmannesta maailmasta valkoisiin maihin - kaikkiin valkoisiin maihin ja vain valkoisiin maihin. Sitä kutsutaan kansanmurhaksi.

KAS: Olit yliopisto-opettaja. Saanko kysyä, mitä opetit?

BW: Taloutta. Kaksi opettajaani voittivat Nobelin palkinnon.

KAS: Hienoa. Sinun viimeisin kirjasi, Why Johnny Can't Think, on hyvin kriittinen koululaitosta kohtaan. Mikä sai sinut kritisoimaan entisiä kollegoitasi?

BW: Tein sitä alusta asti. Tein sitä jo, kun olin opettajana.

Kun olin kuusitoista ja menin yliopistoon, olin jo lukenut lääketieteen historiaa ja olin lukenut tohtoreista, jotka vuodattivat George Washingtonin hengiltä jonkin hullun teorian perusteella. Yhteiskuntatiede on alkukantaista, ja kaikki alkukantaiset tieteenalat tekevät tyhmyyksiä. Yhteiskuntatieteilijät myöntävät tieteenalansa alkukantaisuuden, mutteivät sitä, että kaikkien tieteenalojen tutkijoiden teoriat ja suositukset ovat aluksi typeriä ja absurdeja. Joten meillä on yhteiskuntatieteilijöiden ehdottamia sosiaalisia katastrofeja - ”rikolliset ovat pohjimmiltaan ihan hyviä tyyppejä” - ja muita liberaaleja politiikoita, jotka ovat olleet epäonnistumisia. Kaikki niistä tulivat yhteiskuntatieteen laitoksilta.

Vuosien ajan professorit ovat opettaneet vasemmistolaisuutta, joka on yksinkertaistettuna sitä, että professorien tulisi hallita maailmaa. Tämä on aika yksinkertaista, mutta jos tutkit liberalismia tarkkaan, huomaat, että siinä kritisoidaan liikemiehiä ja sotilaita ja muita vastaavia, päätyen siihen, että ”intellektuellien” - eli professorien - tulisi hallita.

Akatemia on täysin sisäsiittoinen ihmisrypäs. Elääkseen professori ainoastaan allekirjoittaa kurssitodistuksia. Kaikki muu on toisten professorien miellyttämistä. Professori saa arvonimensä miellyttämällä toisia professoreita. Hän saa töitään julkaistua miellyttämällä ja työpaikkansa miellyttämällä. Käytännössä tässä on täysin sisäsiittoinen porukka, ja kun sellainen on hallituksessa tai virastossa, he sekoavat.

KAS: Onko tältä ”professorikastilta” peräisin aatteet eurooppalaisen rodun selviämisen ”pahuudesta” ja epälooginen teoria, jonka mukaan ”ei ole rotuja”?

BW: Kyllä. Käsittelen tätä kirjassani. Kun puhutaan ympäristön ja perimän vaikutuksista, on ympäristö yhteiskuntatiedettä. Sosiologiaa, psykologiaa ja koulutusta. Ja täten professorit opettavat, ettei perimää ole olemassakaan. Nykyään, kun tiedämme niin paljon genetiikasta, he eivät voi enää sanoa niin kuin silloin, kun minä olin nuori, että perimää ei ole ollenkaan. Nykyään sanotaan, että onhan perimää olemassa, mutta siitä ei puhuta yhteiskuntatieteen tunneilla sanaakaan. Ensin he puhuvat perimän ja ympäristön vaikutuksesta ja sitten he täysin unohtavat perimän.

KAS: Joten yliopisto-opiskelijoitamme johdetaan harhaan. Mitä sanoisit opiskelijoiden vanhemmille?

BW: Lukekaa kirja. Sitä kirjoitettiin kaksi vuotta erityisesti opettamaan koti- ja yksityisopettajat ja kaikki muut ja heidän vanhempansa nauramaan professoreille. Strategia on nauru. Kun liberaali sanoo haastattelussa, että ”rikolliset ovat periaatteessa hyviä tyyppejä”, ja konservatiivi vain on ilmeetön ja toteaa, että ”luulen, ettet ehkä välttämättä ole ihan oikeassa”. Vaikka liberaali sanoo jotain täysin naurettavaa.

KAS: Mitä sinä sanoisit?

BW: Nauraisin heille. Pitäisin heitä pilkkanani. Kirjani on lyhyt ja hauska. Se on kolmas kirjani omalla nimelläni. Olen kirjoittanut paljon salanimellä. Kirjan tarkoitus on saada sinut nauramaan professoreille, näkemään kuinka naurettavia heidän puheensa ovat.

KAS: Kuulostaa siltä, että voisi olla vallankumouksellista, jos tarpeeksi moni lukee kirjan.

BW: Olisihan se, jos voisin saada kirjan kotiopettajille. On myös toinen suuri ryhmä. Minulla on heitä ympärilläni. Puhun heille koko ajan. On kymmeniä miljoonia nuoria, jotka yrittävät maksaa opintolainojaan. He tietävät tuhlanneensa neljä vuotta yliopisto-opintoihin. He joutuvat nyt hankkimaan rahaa, eivät rakentaakseen, asuntoonsa, perheelleen, vaan niille professoreille, joiden kanssa hallitus halusi heidän viettävän aikaansa. He ovat suutuksissaan. Ja me voisimme saada heidän huomionsa.

KAS: Voivatko kuuntelijat hankkia kirjan WhitakerOnline.org -osoitteesta?

BW: Kirja on tulossa massatuotantoon. Jos haluat 100 kappaletta, voit saada ne 200 dollarilla, postikulut mukaan lukien - pyrimme saamaan tämän liikkeelle. Viime kirjani oli St Martin's Pressin julkaisema. Se on kolmanneksi suurin julkaisija maailmassa. Kirjaa käytettiin oppikirjana yksityiskouluissa. Jos uusi kirjani tulisi oppikirjaksi, se tuhoaisi liberaalin professoriuden. En halua keskustelua - haluan vallankumouksen.

Meillä on poliittiseksi korrektiudeksi kutsuttu uskonto. Kun uskonnolliset johtajat tulevat hakemaan rahoitusta yksityiskouluille tai uskonnollisille kouluille, luulisit, etteivät nykyiset yliopistot opeta uskontoa. Mutta poliittinen korrektius on uskonto. En sano, että se on kuin uskonto. Meillä opetetaan uskontoa julkisissa yliopistoissa aivan kuin peruskoulut opettaisivat islamia.

KAS: Kuinka ihmiset voivat hyödyntää tätä massatilaustarjoustasi?

BW: Nettisivu on ReadBob.com

KAS: Se on eri sivu kuin pääsivustosi.

BW: Tilauksille paras on ReadBob.com. Minulla on mahtava pikku ryhmä vapaaehtoisia, jotka hoitavat sitä puolestani. Minulla on myös nerokas nuori webmaster. Kaikki ovat vapaaehtoisia eivätkä vaadi palkkaa.

Alunperin olin saamassa julkaisijan. Kirja oli jo hyväksytty, mutta kuukausi myöhemmin kustantaja soitti, ja sanoi, että he sekä peruvat sopimuksen että tuhoavat kaiken siihen liittyvän.

KAS: Minkä takia?

BW: Koska kirjassa piikitellään vääriä ihmisiä, kuten niitä, jotka kontrolloivat oppikirjojen ostoa. Se hyökkää liberaalien, vasemmistolaisten, konservatiivien, ”kunnioitettavien” konservatiivien, uuskonservatiivien ynnä muiden kimppuun.

KAS: Sinä et taida olla "kunnioitettava" konservatiivi?

BW: Kunnioitettava konservatiivi on sellainen, joka näkyy mediassa. Kunnioitettavuus on arvonimi, ja sitä voi hakea liberaaleilta.

KAS: Hekö siitä päättävät?

BW: Kyllä. Kun joku ei enää sovi yleiseen muottiin, hän on ”rasisti” tai ”hullu” tai mitä vain. Jos nauraa liberaalille, ei enää pääse takaisin. Joe Sorban teki Why Johnny Can't Think -kirjaan esipuheen. Ja Sobran sanoi, että kuka tahansa, joka nauraa vasemmistolaisille, ei pääse enää takaisin. Ei saa osua sinne, missä on heidän arka paikkansa. He nappaavat sinut, jos teet niin.

KAS: Olemme molemmat poliittisten väittelyiden veteraaneja. Yksi mieleenpainuvimmista ajatuksista, jonka olen koskaan kuullut, on selityksesi monikultturistien ajatuksille ”rotuongelmasta”. Sinun selityksesi onnistui hiljentämään kovimmatkin vastaväittäjät. Sanoit, että monikultturistit kutsuvat sitä ”rotuongelmaksi”, mutta tarkoittavat jotain muuta.

BW: He käyttävät sanaa rotuongelma, mutta rotuongelmaa esiintyy vain valkoisissa maissa. Sitä ei esiinny Aasiassa eikä Afrikassa. Rotuongelma onkin itse asiassa valkoisuusongelma.

Kun liberaalit ja ”kunnioitettavat” konservatiivit rentoutuvat, he sanovat, että ratkaisu ”rotuongelmaan” on rodunsekoitus. Mutta ei sekoitus Japanissa tai Ugandassa. He puhuvat ratkaisusta valkoisuusongelmaan.

KAS: Ja se on valkoisten joukkotuho.

BW: Siksi sitä sanotaan. Sitä se on. Kerron asiasta myös kirjassani.

KAS: Jos siitä kerran on kirjassa, en ihmettele miksi kirjaasi ei julkaista.

Kirjoitit netissä, että olit läsnä sukukokouksessa, ja huomasit siellä tapahtuvan samoja asioita kuin Etelän kristityillä alueilla ja laajemmin konservatiivisissa poliittisissa järjestöissä. Sanoit tarkalleen - minäkin olen huomannut saman asian - että valkoistenvastainen vasemmisto ei päässyt pitkälle vanhassa Etelässä, mutta valkoistenvastaiset, monikulttuurisuutta kannattavat saarnaajat ovat nyt joka paikassa. He voivat käyttää ”vanhaa uskontoa” massatuhon edistämisessä.

BW: Tämä on sama asia, josta olen jo puhunut. He haluavat olla ”kunnioitettavia”. Joten, kuten senaattori McCain, he haluavat saada liberaalien kunnioituksen ajamalla adoptioita kolmannesta maailmasta. Vasemmisto ja oikeisto (kaikkien täytyy olla samaa mieltä) sanovat, että valkoisen rodun on poistuttava. Tätä sanotaan ”antirasismiksi”.

Olin Hendersonvillessä, Pohjois-Carolinassa. Tämä alue on sellainen, ettei siellä ole helppoa monikultturisteilla. Alue on kokonaan valkoinen ja pysyy sellaisena. Joten ”kristityt” ovat pystyttäneet päämajan Hendersonvilleen - olen nähnyt Pat Robertsonin puhuvan tästä - saadakseen kolmannen maailman lapsia valkoisiin perheisiin. tällaisella alueella, jolla liberaalit eivät pärjää.

KAS: Mutta monikulttuurisuuden saarnaajat kyllä pärjäävät.

BW: Se tekee heistä ”kunnioitettavia”.

KAS: Ja on selvää, etteivät rodunsekoitusta vastaan saarnaavat papit saa kovinkaan paljoa primetime-aikaa mediassa.

BW: Eivät todellakaan. ”Kunnioitettavat” konservatiivit ovat tarkkoja ”kunnioitettavuudestaan”. Ja kun liberaalit sanovat, ettei joku ole ”kunnioitettava”, on lynkkausjoukon kärjessä nimenomaan ”kunnioitettavia” konservatiiveja.

KAS: Joissakin kolumneissasi olet puhunut uusista yksityisistä avaruushankkeista, ja sanoit, että vain hallitus voi nyt pysäyttää avaruuden tutkimuksen. Mitä tarkoitit sillä?

BW: Jos avaruudessa on kultaa, moni haluaa lähteä kaivamaan sitä. Mutta suuryritykset haluavat kaiken itselleen. Tiedätkö, mitä he tekevät? He alkavat pitää meteliä siitä, että avaruusmatkat ovat astronauteille vaarallisia, että tarvitaan paljon sääntöjä. Kun sääntöjä on tarpeeksi, vain suuryritykset voivat selvitä niistä. Vain suuryrityksillä on tarpeeksi lakimiehiä.

KAS: Totta. Suuret kemikaalialan yritykset rakastavat EPA:aa (Environmental Protection Agency, ympäristönsuojeluvirasto - suom. huom.), koska se pitää pikkuyritykset poissa.

BW: Nimenomaan. Ja ne rakastavat monikulttuurisuutta tukevia sääntöjä. Monimutkaisempi on parempaa.

KAS: Jos asutamme toisia maailmoja, olemmeko niin typeriä, että viemme monikulttuurisuuden ja ne ongelmat, joita se saa aikaan, mukanamme avaruuteen? Henkilökohtaisesti uskon, että yhteiskunta, joka on tarpeeksi tyhmä tehdäkseen näin, on liian tyhmä päästäkseen avaruuteen.

BW: Carleton Coon, huipputason antropologi, puhui avaruuden asuttamisesta. Hän sanoi: ”Älkää viekö Kyprosta avaruuteen.” Kyproksella turkkilaiset ja kreikkalaiset ovat tappaneet toisiaan iät ja ajat. Hän sanoi ”älkää viekö Kyprosta avaruuteen.” Sama idea tavallaan toistuu.

Minulla on näkemys tulevaisuudesta mihin tämä sopii. Liberaalit ja konservatiivit ovat katoamassa. Maassa, joka on jakautunut valtaviin etnisiin ryhmiin, ei tule olemaan tilaa muille kuin rotupolitiikalle. Tulee olemaan ”hispaanipuolue” ja ”mustien puolue”. Tulee olemaan puolue myös valkoisille. Silloin tulemme selviämään paremmin, sillä joudumme kaikki viimein ajattelemaan itseämme valkoisina. Voimme neuvotella ja voimme vaatia itsellemme omia avaruusalueita. Tämä on vain ajan kysymys.

KAS: Nämä "kunnioitettavat" konservatiivit ovat koko ajan kutsuneet rotupolitiikkaa "identiteettipolitiikaksi".

BW: Koska liberaalit ja konservatiivit pelkäävät nyt luomustaan. Valkoiset alkavat ajatella itseään valkoisina. Tällä hetkellä hispaanit ja mustat ovat kuin uskollisia värillisiä liittolaisia liberaalille valkoiselle. Nyt nämä liittolaiset haluavat oman puolueensa. Kun se toteutuu, ei enää tule olemaan liberaaleja. Ja jos ei ole liberaaleja, ei ole konservatiivejakaan.

KAS: Olet myös kirjoittanut niistä, jotka yrittävät uskonnon tai humanistisen etiikan pohjalta pysäyttää kloonaamisen ja geenimanipuloinnin. Pystytäänkö nuo tekniikat pysäyttämään?

BW: Ei niitä pitäisi. Olen kristitty ja uskon periaatteeseen ”tee toisille niin kuin haluat sinulle tehtävän”. Jos voisin syntyä ja tuhoutua laboratoriossa samalla saaden edes pienen mahdollisuuden auttaa jotakuta, maksaisin siitä. Toiseksi, meillä tulee olemaan koottava ihminen tämän vuosisadan puolessavälissä. Toisin sanoen tulee olemaan helpompaa korvata kuin korjata mikä tahansa osa ruumiissa. Kuten monissa koneissa. Ja vaikka nämä sosiologit ja bio-eetikot puhuvat rajan ylittämisestä, tulee tämä raja katoamaan 30 vuoden sisällä. He voivat ainoastaan hidastaa kehitystä. Kun rokotus keksittiin 1700-luvulla, sitä vastustettiin, koska ”ruumis on sielun temppeli”, ja koska ”ihmisiin ei saa pistää lehmien tauteja”. Tuhannet ihmiset kärsivät, koska he kuuntelivat näitä vastustajia.

KAS: Uskotko, että nämä tekniikat toisivat esiin rodun tieteellisen parannuksen?

BW: Uskon, että lapsista tulee suunnittelukysymys. Esimerkiksi Intiassa oli mainos, jossa tyttö vaalensi itseään naidakseen tanskalaisen miehen. Intialaiset ovat arjalaisten jälkeläisiä. Monet heistä haluavat lapsia, jotka ovat arjalaisia -- oikeita. Ajattele mainosta ”Voit saada oikean arjalaisen lapsen!”.

KAS: Joten yhteisöt, jotka ovat osittain valkoisia, ”valkoistavat” itseään?

BW: Toki.

KAS: Entä Euroopan maat ja valkoiset amerikkalaiset? Näetkö tulevaisuudessa rodunparannusta?

BW: Kun alamme ajatella itseämme uhattuna vähemmistönä, kaikki tämä sotku on poissa. Erityisesti kun pääsemme eroon yhteiskuntatieteiden pappiskunnasta. Yliopistot ovat liberaalien pappis-seminaareja. Kun pääsemme niistä eroon ja kun tajuamme, että meidän täytyy pitää huolta itsestämme, kaikki nämä asenteet muuttuvat täysin.

KAS: Vaikka Amerikka jatkaa monikulttuurista polkuaan, ja vaikka yhä useampi värillinen tunkee elinalueellemme, näet silti toivoa.

BW: Uskoisin, että tämä on jotain, mitä tarvitsemme. Kaikki näyttävät uskovan, että vanha valkoinen Amerikka oli valkoisten puolella. Elinaikanani pahimmat valkoisuuden vastustajat ovat tulleet paikoista, joissa on vain valkoisia. Nyt sellaisia paikkoja ei enää ole.

KAS: Olet oikeassa ainakin tässä: Ne valkoiset, jotka selviävät, ovat rotutietoisia. Heidän täytyy olla.

Bob, haluan kiittää sinua, kun käytät kykyjäsi väkemme tulevaisuuden turvaamiseksi. Haluan myös kiittää sinua siitä, että olit kanssamme täällä tänään.

BW: Kiitos.