Hmong-verilöylyn uhrit: Denny Drew, Bob Crotteau, Joey Crotteau, Jessica Willers, Al Laski ja Mark Roidt.

Kuusi laukausta kaikui jäätyneessä Wisconsinin maastossa kolme viikkoa sitten. Kuusi valkoista metsästäjää kuoli läheisessä St. Paulissa Minnesotassa asuvan Hmong-heimomiehen kädestä. Kuin kliseisessä rikosjännärissä, metsästäjistä tuli saaliita. Mutta tämä ei ollut mikään seikkailunovelli. Tämä on tositapahtuma. Tämä oli monirotuisuuden ja monikulttuurisuuden pimeä puoli -- todella pimeä puoli. Täällä Wisconsinin metsässä maksettiin hinta: Kuusi ihmishenkeä. Täällä kylmien ja ruskeiden niittyjen ja suurisilmäisten kauriitten keskellä opittiin siitä, keitä me olemme ja mikä meidän tilanteemme on. Täällä talven tehdessä tuloaan näimme loputtoman yön syvyyden.

Molemmat vanhemmistani olivat minnesotalaisia maatilan lapsia, joten tunnen tilanteen hyvin läheiseksi vaikka asunkin itse Virginiassa. Tunnen pohjoisen keskilännen kulttuurin ja ihmiset, ja hyvine ja huonoine tapoineen kaikkineen, rakastan heitä. Vihaan nähdä heidän kuolevan. Mutta sen juuri me näemme. Heitä kuoli jo kauan ennen kuin Hmong-heimomies, Cha Soua Vang, aloitti liipaisimen painelun, tietysti, mutta viisi valkoista miestä ja yksi valkoinen nainen jotka Vang tappoi marraskuun 21. päivä tekee tämän kaiken niin selväksi minulle. He tuovat sen paremmin näkyviin, terävästi ja kristallinkirkkaasti, kuten vain pohjoisen talviaurinko voi tuoda.

Ne, jotka jätettiin kuolleina tai haavoittuneina maahan makaamaan sinä päivänä, olivat isä ja hänen poikansa; kaksi ystävystä, jotka työskentelivät yhdessä samassa rallitiimissä. Nuori nainen ja hänen isänsä: isä selvisi; kaksi paikallista liikekumppania ja yksi heidän ystävänsä ja apulainen.
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4238

Bob Crotteau, 42, oli kaupungin virkailija ja betoni- ja rakennusliikken omistaja Haugenissa, Wisconsinissa. Hän kuoli poikansa kanssa, joka oli vasta 20-vuotias Joey Crotteau. Vanhempi Crotteau jätti jälkeensä vaimon ja neljä muuta lasta. Nuori Joey tunnettiin ”hienona kaverina” joka rakasti luontoa ystävänsä ja luokkatoveriensa mukaan. Hän pääsi lukiosta vuonna 2002.

Al Laski, 43, kuoli myös Vangin käsissä. Hän oli puutavarantoimittaja joillekin metsästysreissulla olleille ystävilleen ja työskennellyt 21 vuotta United Building Centerille. Kaikki tunsivat hänet ”hyvänä naapurina”. Hän jätti jälkeensä vaimon, pojan ja kaksi tytärtä.

Mark Roidt, 28, ja Denny Drew, 55, työskentelivät yhdessä rallitiimissä. Roidt, lattia-asentaja, oli perheensä mukaan ajatellut nukkuvansa ja jättävänsä reissun väliin, mutta hän rakasti metsiä ja oli metsästänyt isänsä kanssa 12-vuotiaasta saakka. Hän oli yksi ensimmäisistä, joka tuli Vangin ampumien avuksi. Hän maksoi siitä elämällään. Drew toimi myyntimiehenä paikallisessa Ford-liikkeessä jäätyään eläkkeelle puhelinyhtiöstä. Hänen työkaverinsa tunsivat hänet vitsiniekkana ja hän oli menestyvä myyntimies vaikka tiesi hyvin vähän autobisneksestä -- koska hän oli niin pidetty yhteisössä, ihmiset halusivat ostaa häneltä. Drew’lla oli kolme lasta.

Jessica Willers, 27, suunnitteli naimisiin menemistä juuri ennen kuin Vang päätti hänen elämänsä. Hän ja hänen kihlattunsa olivat juuri ostaneet talon Green Bayn esikaupungista. Hän odotti paljon tältä metsästysmatkalta jolle hänen isänsä Terry Willers oli lähtenyt mukaan. Kun Vang ampui hänen isäänsä tämä ryntäsi auttamaan häntä. Hänen palkkionsa oli kuolema.

Verilöylystä selviytynyt Lauren Hesebeck on viitannut, että kontrolloidun median raportit eivät kerro koko totuutta tästä välikohtauksesta: ”Suuri osa siitä ei pidä paikkaansa”, hän kertoi. "Mutta tässä vaiheessa en voi puhua mitään." Olemme juuri saaneet Vangista tehdyn rikosilmoituksen ja se on nähtävissä ja ladattavissa PDF-muodossa osoitteessa: http://www.revilo-oliver.com/vang.pdf
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4242

Vang on yksi monista tuhansista lähes kivikaudella asuvista Hmong-heimomiehistä Kaakkois-Aasian viidakoista jotka Yhdysvaltain hallitus toi maahan epäonnistuneen Vietnamin sodan jälkeen. Vang, yksi 75 000 hmongista pelkästään Minnesotassa ja Wisconsissa, ylitti rajan viime kuun 21. päivänä Minnesotasta läheiseen Wisconsiniin metsästysretkellä, jolla hän röyhkeästi valtasi Crotteaulle kuuluvan metsästyskorokkeen. Hmongit, jotka tappelivat naapureidensa kanssa jopa Aasiassa, ovat tunnettuja vähäisestä eurooppalaisen yksityisomaisuuden käsitteen kunnioituksestaan -- tai ymmärtämyksestään.

Aseistettuna voimakkaalla kiväärillään Vang ei välittänyt kirkkaan oranssista ”ei läpikulkua” -kyltistä ja otti käyttöönsä laittomat keinot.

Kun isä ja poika Crotteau kohtasivat Vangin ja käskivät häntä poistumaan korokkeelta, sen sijaan, että olisi poistunut, hän ampuikin molemmat. Ennen kuolemaansa isän onnistui tarttua radioon ja kutsua apua. Kuusi hänen metsästyskavereistaan kiirehti paikalle kahdella ajoneuvolla ja joutui välittömästi Vangin tulituksen kohteeksi. Ne, jotka eivät saaneet osumia, pakenivat metsään, mutta saatiin kiinni ja ammuttiin.

Valitettavasti kahdeksasta valkoisesta vain yhdellä oli ase mukanaan. Uskotaan, että he ampuivat vain yhden luodin takaisin, ja sekään ei osunut.

Tapettuaan viisi valkoista ja haavoitettuaan kolmea, joista yhtä tappavasti, hmong-heimolainen käänti oranssit liivinsä nurinperin maastokuvioitu puoli päälle päin välttääkseen kiinnijäämistä, ja yritti paeta alueelta. Kuitenkin eksyneenä metsään, hänen täytyi pyytää apua kahdelta valkoiselta päästäkseen pois. Näiden kahden valkoisen onneksi Vangilta olivat loppuneet ammukset.

Vang antoi lausunnon poliisille jossa hän myöntää murhat, mutta sanoo, että ryhmä huuteli ”rasistisia” kommentteja ja käski häntä poistumaan heidän alueeltaan. Hän väittää, että kun hän käveli poispäin hän näki yhden valkoisen miehen osoittelevan häntä aseella ja ampuvan, ja silloin hän avasi tulen -- näin hän sanoo. Omassa lausunnossaan Vang myös myöntää, että kun hän katsoi ylös ja näki yhden haavoittuneista valkoisista miehistä vielä seisovan pystyssä, hän sanoi hänelle ”sinä et ole vielä kuollut?” ampuen miestä vielä kerran tappaen hänet.
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4249

Vangin veli, Sang Vang, 33, sanoi, että tappaja provosoitui halventavista rasistisista kommenteista. ”Hän on järkevä ihminen”, tämä sanoo.

Yksi todistajista, ampumisesta haavoittunut metsästäjä, antoi erilaisen lausunnon kuin Vang. Lauren Hesebeck sanoi yhden metsästysseurueen jäsenen alkaneen ampua Vangia vasta kun Vang alkoi ampua heitä. Mitään rasistisia kommentteja tuomioistuimen dokumenttien mukaan ei tehty.

Sawyerin piirikunnan sheriffin James Meierin mukaan on todisteita siitä, että Vang liikkui ympäriinsä vaanien uhrejaan kun he pakenivat. ”Voin jo pelkästään ruumiiden sijainnista ja metsän tyypistä olettaa, että hänen on täytynyt liikkua saadakseen aikaan näin suurta vahinkoa niin monelle ihmiselle”, Meier sanoi.

Meierin mukaan Vang myös ampui metsästäjiä kohti yli 20 laukausta puoliautomaattisellaan ja kaksi uhria kaadettiin mönkijöidensä päältä kun he lähestyivät tapahtumapaikkaa. Sillä aikaa muita jahdattiin ja ammuttiin takaa.

Kaksiavioinen Vang, jolla on virallinen vaimo ja ns. "kulttuurivaimo", on osa-aikainen rekkakuski ja kuuden lapsen isä. Hän on palvellut Yhdysvaltain armeijassa kuusi vuotta ja puhuu veljensä mukaan ”aika hyvää englantia”. Milwaukee Sentinelin mukaan Vang oli tark'ampujana armeijassa palvellessaan.

Vang on pidätetty kerran ennenkin, Minneapolisissa jouluaattona 2001. Hänet pidätettiin hänen heiluttua aseen kanssa ja uhattua tappaa erään vaimoistaan, kertoi Ron Reier Minneapolisin poliisilaitokselta. Hänet pidätettiin törkeästä kotirauhan rikkomisesta, sanoi Reier. Reier lisäsi, että hänellä on ollut kaksi muutakin kotirauhan rikkomista viimeisen vuoden aikana, mutta niistä ollaan selvitty "ilman välikohtauksia". Samoihin aikoihin Fox News raportoi Vangin olleen pidätettynä kahdesti uhkailusta tuliaseilla, mutta syytteistä jouduttiin luopumaan kun tyttöystävä oli haluton todistamaan.

Chai Vang on Hmong-johtaja kenraali Vang Paon poika. Vang Pao on tunnettu oopiumin salakuljettaja ja CIA:n salaisen Laosin armeijan perustajia, sekä komentaja 1960–1975. "Kenraali" Paon nykyisestä sijainnista ei ole tietoa.

Monien hmongien mielestä kenraali Pao on "sankari" ja he ovat vaatineet useiden puistojen ja siltojen [molemmissa osavaltioissa] nimeämistä hänen mukaansa.

Helmikuussa 2003 FBI julkaisi lainvalvontatiedotteen, joka varoitti koko Yhdysvaltoja hmongien rikollisen toiminnan vakavuuden lisääntymisestä. Tässä lainauksia FBI:n tiedotteesta:

"Hmongit ovat mukana laajassa rikollisessa toiminnassa kuten murhissa, joukkoraiskauksissa, prostituutiossa, koteihin hyökkäyksissä, murroissa, autovarkauksissa ja aivan hiljattain huumeiden myynnissä ja välityksessä."

"St. Paulin/Minneapolisin alueella tapahtui kesällä 1999 pelkästään 6 viikon aikana 22 ampumavälikohtausta. Hmong-jengit käyttäytyvät jengiin kuulumattomia ihmisiä kohtaan väkivaltaisesti. Jengiin kuulumattomiin kohdistuu toistuvia ja väkivaltaisia raiskaus- ja prostituutio-tapauksia.

"Michiganin Warrenissa muutamia Hmong-jengiläisiä pidätettiin teinityttöjen raiskauksesta, he olivat pitäneet heitä vankeina melkein 3 viikkoa. Raiskauksen uhrit olivat kotoisin Minnesotasta, Wisconsinista ja Michiganista."
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=2300
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=2320
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=2960
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=3254

Myös Vangin apulaiset ovat saattaneet syyllistyä murhaan. FBI, Wisconsinin oikeuslaitos ja monet Minnesotan lainvalvontavirastot etsivät aasialaisia miehiä, jotka tavallisesti ovat Vangin seurassa hänen vuosittaisella metsästysreissullaan. Hmong-verilöyly sai aikaan huomion kiinnittymisen "Hmong-yhteisön" ja vuonna 2001 murhatun valkoisen miehen murhan yhdistämiseen.
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4251

Kolme vuotta sitten Jim Southworth, 37, löydettiin makaamassa kaksi luotia selässään uima-altaasta. Molemmat luodit lävistivät hänet, lentäen rinnasta ulos. Oli 23. marraskuuta - kiitospäivän jälkeinen päivä.

Southworth oli metsästämässä perheensä 160 eekkerin palstalla Wisconsinin Clarkin piirikunnassa, jonka hänen isoisoisänsä oli ostanut vuosikymmeniä aiemmin. Hänet nähtiin viimeksi oranssi takki päällä kantamassa kivääriään, kun hän oli kävelemässä telineilleen metsän läpi.

Samana iltana huolissaan siitä, ettei hän ollut tullut kotiin, hänen vaimonsa yritti soittaa hänelle kännykkään. Ei vastausta.

Heti aamun koittaessa seuraavana päivänä suuri joukko vapaaehtoisia löysi Soutworthin ruumiin vain kahdensadan jaardin päässä korokkeelta. Hänen kivääriään ei löytynyt.

Southworthin vaimo Janis kertoi:

"On vain yksi tapa kuvata tätä -- olemme täysin musertuneita. Joka päivä kaksi lastamme ovat muistutus minulle siitä, että Jim ei ole enää kanssamme. Hän ei ole kanssamme näkemässä lastemme kasvavan."

Tom Southworth sanoi:

"On vain niin vaikea uskoa, että näet poikasi yhtenä päivänä ja toisena hän on poissa. Kun sitä tajuaa, että hänet on murhattu, sitä vain miettii: Miksi joku ampuisi toista selkään, ottaisi hänen kiväärinsä ja lähtisi. Minkälainen ihminen tekisi sellaista?"

Kerry Kirn, Clarkin piirikunnan sheriffi, uskoo, että uhri on voinut nähdä tunkeilijan, mistä on syntynyt riita. Hänen mukaansa todistajat näkivät avolava-auton kolme aasialaista miestä sisällä, lähellä umpikujaa, jonka vierestä uhri löytyi -- noin 80 mailin päässä marraskuun verilöylyn tapahtumapaikasta. Aasialaisia kuvailtiin 150–180 cm pitkiksi. Heillä oli ajoneuvona harmaa Nissanin avolava-auto, mahdollisesti 1980-luvun lopun mallia.

"Tietääksemme nuo ovat ainoat tuona päivänä alueella olleet kolme ihmistä, joita emme ole tunnistaneet”, totesi sheriffi Kirn.

Tuomioistuimen asiakirjojen mukaan Vang on noin 150 cm pitkä ja DMV:n (Department of Motor Vehicles) rekisterien mukaan hän omistaa 1987-vuosimallia olevan Nissanin avolava-auton. Vang ampui muutamia verilöylyn uhreja selkään. Hänen raivonsa alkoi tunkeilusta johtuneesta huomautuksesta. Viranomaisten mukaan Vang oli metsästämässä muutaman ihmisen kanssa ennen vaeltamistaan pois omalta alueeltaan.

Eläkkeelle jäänyt FBI-agentti kertoo milwaukeelaiselle Journal-Sentinel -lehdelle: ”Todennäköisyys, että nämä kaksi tapausta eivät liittyisi toisiinsa, on aivan tähtitieteellisen pieni." Bob Dwyer, joka työskentelee nykyään yksityisetsivänä, kertoo, että paras tapa yhdistää kaksi rikosta toisiinsa, on verrata aseita ja luoteja.

Lisää näyttöä tuli siitä, ettei Vang kunnioita yksityisaluetta, kun Vangia sakotettiin metsästysretkellään luvattomasta oleskelusta yksityisalueella Green Laken piirikunnassa 2002. Vang ja hänen Hmong-heimoon kuuluva metsästysparinsa todettiin syyllisiksi ja heille annettiin 244 dollarin sakot. Vang ei koskaan vaivautunut maksamaan sakkoaan oikeuslaitoksen nettisivujen mukaan. Kukaan ei valtamediassa ihmetellyt, miksi hänen metsästyslupaansa ei kumottu tai evätty.

St. Paulin Pioneer Press ja Milwaukeen Journal-Sentinel julkaisivat kuvat uhreista. Tällainen inhimillistävä raportointi on harvinaista ja vielä harvinaisempaa kansallisessa mediassa. Mediajohtajien päätyönä on kantaa huolta siitä, ettei monikulttuuriselle päiväjärjestykselle pääse tapahtumaan vahinkoa. He koettavat estää valkoisia amerikkalaisia ajattelemasta vaarallisia ajatuksia, kuten halua rajoittaa kolmannen maailman heimojen maamme kansoittamista, joka kuuluu meidän omille lapsillemme.
http://www.jsonline.com/news/state/nov04/279721.asp
http://www.montereyherald.com/mld/duluthsuperior/news/10252334.htm
http://www.jsonline.com/news/state/nov04/277848.asp

Eräs sivusta katsellut akateeminen henkilö kommentoi:

"Olen kotoisin Wisconsinista ja muistan lukeneeni artikkelin eräästä paikallisesta pastorista Wausaussa. Hän oli sitä mieltä, että Wausau oli ’liian valkoinen’ joten nyt me saimme hmongit tänne edistämään monimuotoisuutta. Nyt olemme huomanneet, että he menevät naimisiin ollessan kolmentoista hujakoilla ja saavat tusinan verran lapsia naista kohti. He eivät sopeudu, he vain hyväksikäyttävät sosiaaliturvaa, todellinen katastrofi sillekin alueelle."

Nyt tämä sekasorto on tuotu dramaattisesti julki. Tämä on se, mitä olet vaalinut kuin kukkaa kämmenellä, valkoinen Amerikka. Tämä on, mitä olet tehnyt lastesi hyväksi ja turvaksi.

Eräs National Vanguardin toimittaja kirjoittaa:

"Olen etsinyt useilta Wisconsinin ja Minnesotan uutissivustoilta kuvia Hmong-verilöylyn uhreista ja olen löytänyt vain muutamia. Valtakunnallisesti ei näyttäisi olevan ainuttakaan kuvaa valkoisista uhreista. Eikä missään, edes paikallisilla sivustoilla, ole kuvia uhrien ruumiista tapahtumapaikalta tai oikeuslääkärin toimistosta."

"Yrittävätkö mediamogulit tukahduttaa tai rajoittaa koskettavien henkilökohtaisten kuvien leviämistä isästä, pojasta ja naisesta, jotka olivat valkoisten uhrien joukossa?"

"He ovat olleet kiireisiä tehdessään Vangista ’hyvää miestä’ yrittäen samalla jättää pois uhrien kuvat ja tarinat, sekä perheiden tuskan ja surun, mikä voi aiheuttaa valkoisissa sopivia etnisiä reaktioita."

Wisconsinin Ashlandissa hmongin verilöyly inspiroi National Alliancen jäseniä levittämään ilmaista materiaalia kolmannesta maailmasta hyökyvän esteettömän siirtolaisuuden vaaroista.

Alliancen lentolehtiset loukkaavat kontrolloidun median käytäntöjä kieltää, että ei-valkoisten valkoisille tekemisissä rikoksissa saattaa olla takana rodullisia motiiveja. Ashland Daily Press vastasi tähän julkaisemalla valmiin mallin mukaan tehdyn pääkirjoituksen, joissa lentolehtinen haukuttiin täysin "halpamaiseksi", mutta joukkomurha vain hädin tuskin "surulliseksi".

Samaan aikaan kymmenet kontrolloidun median haarat vääntävät verilöylystä "traagisen kulttuurien yhteentörmäyksen". Syyttäen "rasistisia" valkoisia Hmong-metsästäjien rasistisesta haukkumisesta ja "kaikkien heidän metsästysmaidensa ostamisesta", jättäen köyhän Hmong-raukan ilman mitään.

Ehkä raivostuttavin artikkeli ilmestyi Pioneer Pressissä ja Yahoo! Newsissa. Se kuvaili Vangia "kunnioitetuksi johtajaksi, joka väsymättä pitää huolta suvustaan, tervehtien aina muita lämpimällä hymyllä ja ystävällisillä sanoilla". Heidän mukaansa "jotain on täytynyt tapahtua" -- viitaten siihen, että Vangin teot olivat provosoituja ja ehkäpä oikeutettuja.

Vangia syytettiin kuudesta ensimmäisen asteen harkitusta murhasta ja kahdesta harkitun murhan yrittämisestä. Maksimirangaistus rikoksesta, jos hänet todettaisiin syylliseksi, olisi kuusi elinkautista + 160 vuotta. St. Paulin "Hmong-yhteisö" on palkannut juutalaisen lakimiehen, Stephen Kohnin, edustamaan häntä. Kohn on jo kehittelemässä puolustustaan vedoten ”rotuun” ja "mielentilaan". Nostaessaan esille, että kuolleet valkoiset ovat mahdollisesti käyttäneet poliittisesti korrektien sensoreiden kieltämää kieltä ja että Vang on ehkäpä "shamaani” primitiivisessä Hmong-uskonnossa, hän antaa ymmärtää, että Vang olisi voinut olla jonkinlaisessa mystisessä transsissa sen lisäksi, että vaatettaa tappajan "syvän hengellisyyden" kaapuun.
http://www.iht.com/articles/2004/12/01/news/hunter.html
http://tinyurl.com/5uq3e
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4289
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4294
http://www.commondreams.org/headlines04/1205-05.htm

Missä on uhrien yksilöllistäminen ja inhimillistäminen kontrolloidussa mediassa? Se on lähes kokonaan poissa. Sen sijaan murha oikeutetaan (mystinen ja määrittelemätön "rodullinen loukkaus") ja murhaaja inhimillistetään kyyneleet silmissä vedoten johonkin "hengellisyyteen". Ensi kerralla kun luet kontrolloidun median "asiantuntijoilta" juttuja tai sinua pyydetään osallistumaan sellaiseen, muista tämä: Ihmiset, jotka ovat näin uskomattoman kykeneviä kaunistelemaan murhaajaa, ovat kykeneviä mihin tahansa valheeseen, missä tahansa rikoksessa. Ja muista, että ei ole muuta vaihtoehtoa valkoisen yhteisön ja median palauttamiseen kuin kova työ; National Alliancen työ.

Osanotot perheille ja omaisille voi lähettää osoitteeseen:

Rice Lake Hunters Survivors and Victims Fund
Dairy State Bank
16 South Main Street
Rice Lake, Wisconsin 54868
USA

(Jay White, John Goth ja Jeff Hook, National Vanguardin toimittajat, olivat mukana tekemässä tätä raporttia.)

---

Olen ylpeä voidessani ilmoittaa, että uusi ja kauan odotettu National Vanguard Booksin julkaisu on nyt menossa painokoneisiin tällä viikolla: Uusi versio tutkimusraportistamme median kontrolloinnista, Who Rules America?

Jatkuvasti päivitettyä Who Rules America? -raporttia, jonka valmisteli alunperin William Pierce ja johon lisäsi vuosien aikana National Vanguard Booksin henkilöstö -- on julkaistu aina 1970-luvulta lähtien, ja se selittää tarkistettavasti ja kiistämättömän yksityiskohtaisesti sitä tekijää, joka on johtanut valkoisten amerikkalaisten syrjäyttämiseen isiemme maalta, jonka puolesta he vuodattivat verta ja kuolivat. Tämä tekijä, enemmän kuin mikään muu, saa aikaan sen, että Amerikkaa vihataan ja amerikkalaisia vaarannetaan sionistien sodissa Lähi-idässä. Ja tämä tekijä on huikean suhteeton juutalaisten kontrolli uutis- ja viihdemediasta. Televisiokanavilta ja kaapelikanavilta radio-asemiin, sanomalehtiin ja aikakauslehtiin, erään tietyn etnisen ryhmän mediamme hallinta on niin huikaisevaa, niin monta sataa prosenttia suurempi kuin voisi odottaa tuon tietyn etnisen ryhmän osuudesta väestössämme perusteella, ettei sitä voi yksinkertaisesti pitää sattumana. Tämä vieraan etnisen ryhmän hallitseva asema on se syy, miksi valkoiset havemmin saavat reilua kuulemista mediassa -- miksi lapsillemme tyrkytetään rappiota -- miksi rodunsekoitusta tyrkytetään ihanteena -- miksi "konservatiivit" ovat samaa mieltä "liberaalien kanssa" kaikista todella merkittävistä aiheista kuten maahanmuutto ja ulkopolitiikka -- ja miksi mikään ei näy muuttuvan Washingtonissa kuka median hyväksymä ehdokas vaalit sitten voittaakin.

Who Rules America? tulee repimään suomut silmiltäsi -- se nimeää nimet ja todistaa väitteensä. Se antaa nähtäväksesi muukalaisten median hallinnan sekä häpeällisen historian että pelottavan nykyhetken. Jos Amerikan median omistaisi ylivoimaisesti ja sitä kontrolloisi, sanotaan vaikkapa palestiinalaiset tai irakilaiset, etkö olisikin sitä mieltä, että se olisi tärkeä tosiasia ja se nähtäisiin elintärkeänä ja että amerikkalaiset vaatisivat amerikkalaisen omistuksen palauttamista Amerikan mediaan? Se on yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaakin, että mediamme omistaa ja sitä kontrolloi nyt toinen Lähi-idästä lähtöisin oleva vähemmistö, jolla on oma agendansa, eikä se agenda ole amerikkalaisten etujen mukainen.

On tärkeää, että luet ja ymmärrät Who Rules America? -raportin. On tärkeää, että jaat sen viestin ystäviesi ja sukusi kanssa. Siksi olemme tuoneet sen saataville erikoisena edullisena painoksena massalevitykseen. Who Rules America? on paljon enemmän kuin vain pelkkä pamfletti tai lentolehtinen -- se on 12-sivuinen tutkimusraportti vihkosen muodossa, jonka pitäisi olla jokaisen amerikkalaisen kahvipöydässä. Who Rules America? -raportin voi tilata National Vanguard Booksilta seuraavilla hinnoilla: 10 kappaletta $6; 25 kappaletta $9; 100 kappaletta $20; tai 1000 kappaletta $154. Hintoihin sisältyy postitus.

Kirjoita osoitteeseen:

National Vanguard Books
Box 330
Hillsboro WV 24946
USA

Ensi viikkoon, tässä on Kevin Alfred Strom muistuttamassa teitä Richard Berkeley Cottenin sanoista: Vapaus ei ole ilmaista; vapaat ihmiset eivät ole tasa-arvoisia; eivätkä tasa-arvoiset ihmiset ole vapaita.